Kävelen katua jossa poliisit partioivat jokaisessa kulmassa,

opiskelijamellakoita päivittäin.

On vuosi 2006.

Ja nyt viha

yltää ympäri maata.

On vuosi 2008.

Tilanne Ateenassa ei ota laantuakseen.

Miljoonien asukkaiden kaupunki voi huonosti.

Anarkia, viha, vuosia kasvanut näyttää voimansa.

Pelko.

Itsenäisiä ajatuksia

tänään kävelin
pitkin itsenäisen isänmaan peltoja
traktorinjälkiä
lumessa
ilveksen jäljet, jänis, pelohiiri, hirvi, peura
niille on sama kuka juhlii tänään linnanjuhlissa
tämä maa on hyvä niille
tämä maa on hyvä niille jotka juhlivat tänään linnanjuhlissa

Hummani hei

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pieni ja sisukas kansa. Varjoisat vaiheet.

Puhumme vanha herra Jorgos Missiriksen kanssa suomesta, kreikasta, sodasta.

Soturit, päälliköt ja strategiat ovat tuttuja.

Oudot hiljaiset, totiset suomalaiset.

Itsenäinen maa kaikesta huolimatta.

Jorgos kertoo nuoruutensa taisteluista oman maansa puolesta.

Kiitoksella kuuntelen.

Ihana Kreikka: Fegari

Ihana Kreikka: Fegari

Fegari

Täysikuu vuorilla.

Hiihtokeskus avataan ilman lunta.

Laulan ja Ilias soittaa

baarissa avajaisvieraat ja isännät.

Seurustellaan, kysymyksiä, keskustellaan paljon,

ruokailua, vähän viiniä ja vähän tuttuja.

Ruokailu jatkuu alempana vuoristossa.

Tavernassa grillataan lammasta avotulella.

Tilataan kaikkea, koska kaikkea on pakko maistaa.

Yöllisen ravintolaseurustelun jälkeen

takaisin alas kaupunkiin kapeita, kuoppaisia teitä.

Enasteri pefti...pefti... radiosta.

Aamuyön tunteina

Introssa

vaihdamme vielä kuulumiset.

Turistiko, politiikkaa rantabaarissa

Pienet rukoushuoneet ja kirkot

muistuttavat synnistä, katumuksesta, lohdutuksesta,

vanhojen naisten mustat mekot ja huivit kuolemasta.

Vanha, mennyt aika ja tämä uusi rinnakkain,

mikään ei muutu, mikään ei unohdu.

Vielä elossa olevien kertomukset sodasta, saksalaisista,

lyhtypylväisiin hirtetyistä,

juntasta, vuorilla asumisesta, nälästä.

Muistot.

Mitään ei unohdeta.

Risteyksessä nainen sytyttää kynttilän, tekee ristinmerkin, kiiruhtaa pois autojen lomitse.

Baarit ovat täyttyneet. Isolta screeniltä.

Jalkapalloa. Kreikka-Saksa.

Teatteriseurue Ateenasta.

Katsomossa ihmiset ympäri kaupunkia, lähikylistä.

Laatikkonäyttämö.

Esitys alkaa.

Farssia. Kansankomediaa a´la commedia del´arte.

Ennen ensimmäisen näytöksen puoliväliä katsojat reagoivat esitykseen

puhumalla näyttelijöiden päälle. Huutelemalla. Osa lähtee pois.

Suoraa toimintaa.

Sinnikkäimmät katsovat näytelmän loppuun.

Avartava teatterinkatselukokemus.

Ateenassa

Ateena yöllä. Olemme kävelleet koko päivän etsimässä herroille uutta bouzukia.

Se on kaunis. Ja ennen kaikkea kuulostaa hyvältä ja vahvalta.

On aika juhlia. Elämä on runsasta täällä. Ihmisiä, halauksia, riitoja ja taas halauksia, suukkoja, yhteisiä aterioita.

Päädymme kuuntelemaan rembetika musiikkia. Viiniä pöytään. Juttelemme muusikoiden kanssa. Neljältä yöllä paikka on täynnä ateenalaisia. Osa jatkaa yötä vielä kulman taakse, jossa soittaa ja laulaa toinen arvostettu "rebel".

Seitsemältä aamulla nukahdan onnellisena kaikesta.

Vuorilta laaksoon

Laskeudun alas vuorilta ystäväni luota. Kävelen pitkin kapeaa hiekkatietä. Kolmipyöräiset lava-autot keikkuvat pitkin vuoristotietä. Kävelen pienen munkkiyhteisön luostarin ohi .
Iltapäivän aurinko paistaa kuumana. Siesta aika ruokailun ja seurustelun jälkeen. Aika uinuu.
Kävelen alas kaupunkiin. Muutama auto. Moottoripyörän rouhea startti. Ja albaanit töissä punatiilisillä katoilla. Hiivin portaat ylös. Ehdin ottaa vielä kunnon siestan, ennen iltarientoja.

Rantakadulla

Tavernan tuoksut kutsuvat

kaikilla on nälkä

mikä ihana tunne

souvlaki, tsatsiki, psomi, leipää, pieniä öljyssä paistettuja kaloja, talon viiniä, kokino, kanavartaita, nero, vettä, limsaa, olutta, öljyssä paistettuja perunoita, kaikkea mahdollista

Täällä ei ole turisteja, mutta

Ateenalaiset tulevat viikonloppuisin

silloin rantakadulle laitetaan puomit

etteivät autojaan rakastavat kreikkalaiset häiritse tavernoissa seurustelevien perheiden ruokarauhaa

meri pauhaa

aallot yltävät kivetykselle.

Nälkä!

Auringonlaskun aikaan

Hetki ennen auringonlaskua.

Lämmin meri.

Lapset uimisesta onnellisia.

Väsyneitä.

Pame volta.

Ruoka odottaa ja

iltakävely rantakadulla.

Vähän rakia. Jamas!

sarapo

Meri.Talasa.
Mustalaisten vanhat rähjäiset lava-autot täynnä meloneja.
Muovituoleja.
Hiekka rasahtelee hampaissa.
Aurinko. Ja sirokko.
Nuori afrikkalainen poika tulee viereeni.
Vesipiippuja, kelloja, koruja.
Ohi, efharisto.
Rantabaarista kuuluu bouzukin soittoa.
Nousen.
Horiatiki.
Salaatti.Olut.
Vihreä lisko valkoisessa seinässä.
Suljen silmäni.
Vielä viikko.